Muonio (Muonion kunta)

PL 25
99301, Muonio
etsi kartalta >>

Puhelin: 0400 686 211
Matkapuhelin: 0400 823 471
Faksi: (016) 532 774
Email:

Yrityksen esittely:

Muonio (vuoteen 1916 Muonionniska, pohjoissaameksi Muoná) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 2 361 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 037,91 km2, josta 134,04 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,24 asukasta/km2.

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 259 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan matkailukeskus.

HISTORIA:

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen lapinvouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta, hänet mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asuttui Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli. Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle oltu määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntämävuotena.

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa, vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyivät tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio v. 1948).

KULTTUURI JA URHEILU:

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV).

KYLIÄ:

Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kätkäsuvanto, Liepimä, Muonio, Särkijärvi, Ylimuonio

KALASTUS:

Vain harvassa maankolkassa on pienellä alueella sellaiset kalastus mahdollisuudet kuin Muoniossa. Alueen yli sata erikokoista järveä, tunturikerojen, metsien ja jänkäsuikaleiden välissä luikertelevat tammukkapurot sekä suurin ja mahtavin, VÄYLÄ eli Muonionjoki takaavat "kalahulluille" ja muutoinkin vesillä viihtyville ympärivuotisen tapahtumatarjonnan luontoelämysten parissa.

Muonionjoki on Tornion-Muonionjoen pääväylä, villilohen, meritaimenen, harjuksen ja siian yksi parhaita "ottipaikkoja", kuten oheiset kumppanukset "Mylly-Matti" ja "Hoppu-Pekka" suut messingillä todistavat!

Muonion järvivesistä löydät sopivat kalakohteet ympäri vuoden. Järvikalaston enemmistön muodostavat hauki, siika, muikku, ahven, made ja rökäs eli kiiski. Muonion Vuontisjärvessä sekä Pallastunturin takana Pallasjärvessä uiskentelevat myös järvilohi ja järvitaimen. Viimevuosina on suosituksi noussut kaikenlainen jääaikainen kalastus, mm. ahvenen, muikun, siian ja mateiden pilkintä, ja talviverkkojen kokemistouhuun osallistuminen.

Kalastusluvat ovat halpoja, pilkintä on vapaata pääsääntöisesti kaikissa alueemme yleisissä järvissä, läänikohtainen viehelupa mahdollistaa kesäkalastuksen kaikissa sivujoissa ja lähes sadassa kunta-alueen järvessä. Muonionjokeen tarvitaan viehe-kalastuksen yhteislupa, ja Pallasjärven uisteluhommiin Raattaman kalastuskunnan kautta hankittava viehelupa. Kaikista lupiin liittyvistä asioista tiedustele:

Matkailun infokeskus Kiela
puh. (016) 532 280
Kolström Ky puh. (016) 532 204
Heikki Kauppinen puh. 0400 823 471


 

Mukana:

 
Voimatel Oy
Suonenjoki (Suonenjoen kaupunki)
Pohjola Vakuutus
Vesijohtoliike Thomander Ky
Insinööritoimisto Häyrinen Pekka Oy
Etelän Tila
Rentlift Finland Oy
Tammenportti
Hammaslääkärikeskus Denta Tero Siirilä
Järvelän Asennuspojat Oy
Eiran Isännöitsijätoimisto Oy
Re-Paint Oy Tom&Tom Ab
Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

Design (©) Hi-Vision Oy